Tartto (viroksi Tartu) on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui vuonna 2012 runsas 104 000 asukasta. Emajoen varrella sijaitseva Tartto on Etelä-Viron keskus ja Tartunmaan maakunnan pääkaupunki.
Tarttoa pidetään Viron kulttuurin ja sivistyksen pääkaupunkina. Kaupungissa toimii maan vanhin ja suurin Yliopisto, joka on vanhempi kuin Helsingin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine, Viron opetusministeriö, korkein oikeus ja Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum).
Raekoja plats, Raatihuoneen tori
Nykyinen raatihuone on jo kolmas samalla paikalla. Se rakennettiin vuosina 1782-1786 arkkitehti Johann Reinrich Bartholomäus Walterin suunnitelmien mukaan.
Tarton Kalteva talo, jota kutsutaan myös kuin Tarton Pisan torniksi, rakennettiin keskiaikaisen kaupunginmuurin viereen vuonna 1793. Talon joen puoli tukeutuu vanhaan kaupunginmuuriin, mutta toinen huonon kivijalan päälle. Tästä johtuu myös talon kallistuminen. Talossa on avoinna Tarton taidemuseon näyttely Viron taiteesta. Mielenkiintoista tietää:- Rakennusta kutsutaan myös Barclay-taloksi, koska tässä talossa on asunut ruhtinatar Barclay, joka osti rakennuksen vuonna 1819 miehensä Barclay de Tollyn kuoleman jälkeen.- Vuodesta 1879 oli talossa pitkään apteekki. 1900-luvun alussa työskenteli apteekissa Oskar Luts, tunnettu Viron kirjailija.
Tarton keskustassa huomaat varmasti Ülikooli katu 16 sijaitsevan von Bockin talon (1780), joka kuului Oberste M. J. von Bockille. Vuonna 1839 sen osti Tarton Yliopisto. Rakennuksen uudelleen kunnostaminen aloitettiin 2007. Sen Raekoja puoleisella seinällä on seinämalaus Tarton yliopiston päärakennusta ja Jakobin kadun puoleisella seinällä Alar Madissonin valokuvanäyttely tämän ajan yliopiston opettajista sekä legendaarisista professoreista. Mielenkiintoista tietää:- Von Bockin talossa on eri aikoina ollut Tarton yliopiston klinikka, eläinlääketieteellinen koulu ja Viro-seuran kirjasto. Tällä hetkellä talo kuuluu yliopistolle.
Enkelinsilta (viroksi "Inglisild") sijaitsee Toomemäellä ja sitä rakennettiin vuosina 1814-1816, arkkitehti J.W. Krausen suunnitelmien pohjalta.
Enkelinsilta jälleenrakennettiin kokonaisuudessaan vuonna 1913, jolloin siihen lisättiin taiteilija C. v. Wetter-Rosenthalin suunnittelema bas-relief kohokuvateos Tarton yliopiston ensimmäisestä rehtorista, G. Fr. Parrotista, omistustekstin kera. Sillan toisella puolella oleva latinankielinen teksti, "otium reficit vires" (suomeksi: "lepo palauttaa voimat").
Pirunsiltaan verrattuna Enkelinsilta on suurempikokoinen, ja myös suositumpi nähtävyys silmiinpistävän keltavalkoisen väripalettinsa ja uusklassisen tyylinsä ansiosta.
Sillan vironkielistä nimeä, "Inglisild", pidetään kielitieteellisenä väännöksenä, johtuen siitä että siltaa ympäröivä puistoalue on toteutettu englantilaiseen tyyliin, ja viroksi sana englantilainen ("inglise") on lähellä sanaa enkeli ("ingel").
Pirunsilta (viroksi "Kuradisild") rakennettiin puolestaan vuonna 1913 juhlistamaan Romanovien dynastian 300-vuotisjuhlallisuuksia (1613-1913).
Silta on omistettu keisari Alexander I:lle, jonka bas-relief kohokuva teos löytyy sillan Vallikraavi kadun puoleiselta julkisivulta.
Samaan tyyliin kuin Enkelinsillan kohdalla, myös Pirunsillan nimeä pidetään leikkinä sanoilla, sillä se rakennettiin Werner Maximillian Friedrich Zoege von Manteuffelin johdolla, ja hänen saksalainen sukunimensä kääntyy vapaasti suomennettuna sanoille "Miespiru".
Raekoja plats tähtitorninmäeltä
Lehola tie
Väike-kaar
Työpaja
Työpöytä
Lämpötila pajalla ei ollu ihan mitä olis voinu kuvitella
Paavo Pesusieni-postilaatikko nähtiin joka päivä työmatkalla
Tarton yliopiston tähtitorni
Tarton yliopiston tähtitorni, aikoinaan maailman astronomian tärkeimpiä keskuksia, on Viron tiedehistorian helmi. Tähtitorni rakennettiin vuosina 1808-1810 yliopiston arkkitehti Johann Wilhelm Krausen suunnitelmien mukaan Toomemäen kaakkoisosaan keskiaikaisen piispanlinnan paikalle.
Vuonna 2009 aloitettiin entisöinti ja 27. huhtikuuta 2011 juhlittiin Tarton tähtitornin 200-vuotispäivää ja avattiin tähtitorni museona.
Tähtitornin suunnitelleen Johann Wilhelm Krausen muistomerkki löytyy tähtitornin edestä.
Johan Skytten muistomerkki Toomemäellä
Museon pysyvä näyttely antaa kuvan Tarton yliopiston historiasta vuodesta 1632 lähtien tähän päivään saakka. Museo kertoo tarinoita tieteestä, yliopistokoulutuksesta ja opiskelijaelämästä. Hiljattain avatussa aarrekammiossa kävijöille esitellään todella arvokkaita esineitä. Vuonna 1976 perustettu museo sijaitsee Tarton keskiaikaisen tuomiokirkon rakennuksessa, jossa oli vuosina 1806–1982 yliopiston kirjasto. Tarton yliopiston historiallisen museon välityksellä on mahdollista tutustua myös Tarton tuomiokirkon torneihin.
Tarton tuomiokirkko on eräs suurimpia kirkkoja ja ainoa 2-torninen keskiaikainen kirkko Virossa. Kirkkoa alettiin rakentaa todennäköisesti 1200-luvulla ja sitä täydennettiin aina 1500-luvun alkuun saakka, jolloin se oli Itä-Euroopan suurin kirkkorakennus ja tiilirakennus. Viimeisenä valmistuivat kirkontornit. Liivimaan sodan aikana kirkko tuhoutui eikä se ole siitä lähtien enää toiminut kirkkona.
Vuonna 1802 arkkitehti Johann Wilhelm Krause rakensi tuomiokirkon kuoriosaan kirjaston. Vuonna 1981 tuomiokirkon kuoriosaan muutti Tarton yliopiston historiallinen museo. Tornit peruskorjattiin vuonna 2005. Nyt suunnitelmissa on tehdä raunioina olevasta osasta konserttipaikka.
Emajoki
Koitan hiihtoloman aikana saada aikaseks postauksen koruista mitä tein virossa
ja koulun keum boo kurssista. Mutta tässä nyt oli tällänen kuva/historia pläjäys.
~Angel~
